Ripaus Kurkumaa -ruokabloggari: ”Ruoka on kuin taide, se yhdistää ilman yhteistä kieltä”

Gelawej Viyan on kokki, jonka keittiössä ovat aina läsnä Lähi-idän muistot ja maut. Suosittu Ripaus Kurkumaa -ruokablogi syntyi intohimosta ruokaan, mutta siihen tarvittiin myös ripaus ystävien kannustusta.

21.03.2022 | teksti Elisa Ojala | kuva Kirsi-Marja Savola

Miten ja milloin syntyi Ripaus Kurkumaa -blogi?

”Kaikki lähti liikkeelle ystävien rohkaisuista ja intohimostani Lähi-idän ruokaa kohtaan noin vuosi sitten maaliskuussa 2021. Olen aina tehnyt ruokaa ystävilleni, mutta korona antoi idean, että voisin kokeilla, tykkäisivätkö myös muut ruoistani.

Pidin pientä pop up -ravintolaa yhden viikonlopun ajan. Valmistin ennakkotilauksesta ruokia kotikeittiössäni. Sain kehuja ja varmistuksen sille, että osaan tehdä ruokaa.

Sain myös jatkuvasti kyselyjä somepostauksistani ja ruokakuvistani. ”Miten teet humuksen? Voitko jakaa reseptin?” Ystävät rohkaisivat jakamaan reseptejä, ja itsekin huomasin, että ne kiinnostavat.

Lähdin toteuttamaan intohimoani ja syntyi Ripaus Kurkumaa -nettiblogi ja Instagram-tili. Teen tätä päätyöni ohella, ja tästä on tullut jo nyt paljon enemmän kuin vain harrastus.”

Mistä olet oppinut ruoanlaittotaidon?

”Äitini opetti jo lapsena minulle perusasioita ruuanlaitosta. Samaan aikaan hän oli kuitenkin tiukka siinä, ettei naisen paikka ole keittiössä. Hän alleviivasi, että kaikilla ihmisillä sukupuolesta riippumatta pitää olla riittävä keittotaito, että pärjää, mutta se riittää. Jos innostuin ja vietin paljon aikaa keittiössä, minua patistettiin mieluummin opiskelemaan.

Kipinä oli kuitenkin syttynyt. Aikuisena rakastuin sitten toden teolla syömiseen, erilaisiin ruokiin ja ruoanlaittoon. Olen oppinut paljon itse kokeilemalla, mokaamalla ja onnistumalla. Vahvuuksiani ovat herkkä maku- ja hajuaisti. Ja se, että olen nopea oppimaan.”

Mitä ruoka merkitsee sinulle? Miten suhtaudut ruokaan?

”Olen oivaltanut, että ruoan kautta voin tutustua eri kulttuureihin ja ihmisiin ilman, että on yhteistä kieltä. Ruoka on vähän kuin taidetta tai musiikkia, se on universaalia ja yhdistää ihmisiä.

Ruoka on minulle myös helpoin tapa tuoda omaa etnistä identiteettiäni esiin. Ruualla olen aina voinut kertoa, mistä olen kotoisin, vaikka kielitaitoni ei siihen olisi riittänytkään.

Ruoka on minulle harvoin vain jotakin, josta saan energiaa. Se on minulle niin paljon enemmän. Eläydyn, makustelen ja jopa äännehdin syödessäni. Olen mukana kaikilla tunteilla ja aisteilla. Ruoan valmistaminen toisille on myös kiva tapa osoittaa kiitollisuutta ja tunteita.”

Gelawej Vyan

  • Nainen Ripaus Kurkumaa -ruokablogin ja Instagram-tilin takana. Instagramissa lähes 7000 seuraajaa.

  • Työskentelee järjestötyöntekijänä, intohimoinen kotikokki.

  • Kotoisin Itä-Kurdistanista Urmian kaupungista, joka sijaitsee Luoteis-Iranissa.

  • Tekeillä Lähi-idän ruokaan keskittyvä keittokirja.

  • Rakastaa Lähi-idän ruokakulttuuria ja makuja. Ruoka on tapa tuoda esiin omaa kulttuuria ja etnistä identiteettiä.

Millaisia ruokia suosit arjessa?

”Asun 15-vuotiaan lapseni kanssa, emmekä aina pidä samanlaisista ruuista. Minä syön nykyään todella vähän lihaa, ruokavalioni on yli 90 prosenttisesti kasvisruokaa. Teinini ei kuitenkaan tykkää niin paljon kasvisruuasta. Hän tykkää myös kokata, joten hän tekee paljon omia ruokiaan.

Molemmat rakastamme kuitenkin pastaa. Teemmekin paljon pastoja erilaisilla kastikkeilla. Teen myös paljon erilaisia kasvispainotteisia patoja riisin kanssa.

Rakastan kaikkia tuoreita yrttejä ja vihanneksia, ja käytän niitä paljon.

Minulla ei ole kovin selkeää jakoa arki– ja juhlaruokiin. Rakastan nauttia arjessakin ja voin tehdä isoja määriä vähän vaativampaakin ruokaa viikolla. Syön samaa ruokaa sitten useamman päivän.”

Mikä on lempiruokasi?

”Niitä on monta! Dolma on kurdien kansallisruokaa, ne ovat erilaisia täytettyjä, käärittyjä vihanneksia. Dolmaa voi tehdä monista eri kasviksista, kuten viininlehdistä, kaalista, paprikasta, kesäkurpitsasta tai munakoisosta. Yksi lempiruuistani on viininlehtikääryleet. En tule varmaan ikinä kyllästymään niihin.

Kaikki ruuat, joissa on munakoisoa, kuuluvat myös suosikkeihini.

Ja rakastan ruokapöytää, johon katettu erilaisia mezejä eli pieniä alkupalan tyyppisiä ruokia, ympärillä on hyviä ystäviä ja laseissa jotakin kivaa viiniä. Siitä nautin todella paljon.”

Missä teet ruokaostoksesi? Saako kaikkia Lähi-idän raaka-aineita Suomesta?

”Suurimman osan ostoksistani teen Lidlissä. Kokemukseni mukaan Lidlin heviosastolla on todella tuoretta tavaraa. Se on myös laaja ja löydän sieltä kaikki perusjutut, mitä tarvitsen.

Käyn myös Lähi-itään erikoistuneissa etnisissä ruokakaupoissa. Ostan sieltä yrtit ja vähän erikoisemmat oman ruokakulttuurini jutut.

Suomesta saa nykyään todella hyvin kaikkea. Kaipaan joitakin yrttejä, joita en ole löytänyt Suomesta, enkä edes tiedä niiden suomenkielisiä nimiä. Lapsuudessa totuin, että kaiken sai varsinkin maaseudulla tuoreena ympäri vuoden. Ei tarvinnut turvautua säilykkeisiin tai eri säilöntämuotoihin. Sitä raaka-aineiden tuoreutta ja laatua kaipaan välillä.”

Mihin haluaisit rohkaista suomalaisia ruoanvalmistuksessa?

”Suomessa ihmiset kokkaavat ja testaavat kivasti erilaisia keittiöitä ja eri maiden ruokia. Rohkaisen valmistamaan Lähi-idän ruokia. Vaikka jokin tuntuisi liian vaikealta tai monimutkaiselta, silti kannattaa kokeilla.

Ja granaattiomenasiirappia kannattaa maistaa! Se on vähän kuin balsamicoa, ja todella hyvää. Sitä voi käyttää monipuolisesti balsamicon tapaan. Granaattiomenasiirappia on vain hankala löytää suomalaisista marketeista. Kokeile siis ihmeessä, jos jostain löydät.”

Mitä on aina kaapissa?

Mausteet

”Mausteita on oltava kaapissani aina. Mausteet ja maustaminen kuuluu niin oleellisesti Lähi-idän keittiöön.”

Sitruuna ja chili

”Kasviksista kotona on aina sitruunoita ja erilaisia chilejä, joita käytän ruokien maustamiseen.”

Tuoreet yrtit

”Viime aikoina olen käyttänyt paljon timjamia ja korianteria. Nämäkin maustavat ruokiani.”

Laadukas oliiviöljy

”Hyviä laadukkaista oliiviöljyjä on kotona aina useampaa sorttia.”

Mitä olet oppinut suomalaisesta ruokakulttuurista?

”Lohikeittoa rakastan ja teen sitä myös itse. Ruokakulttuuriemme makumaailmoissa on tosi suuret erot. Suomessa maut ovat hyvin puhtaita, mausteita ei käytetä niin paljon kuin Lähi-idän keittiössä. Pidän molemmista, myös yksikertaisemmista, puhtaista mauista.

Viimeksi koin oivaltamisen iloa, kun minulle aukeni miten monella tapaa kaalikääryleet voi tehdä. Kurdistanissa ne ovat pieniä, mahdollisimman ohuita ja kypsennetään kattilassa. Lopputulos on mausteinen, raikas ja sopivan hapan. Kuulin, että suomalaiset kaalikääryleet ovat isoja, niissä on siirappia ja ne laitetaan uuniin. Vau, onpa erilaisia tapoja tehdä kaalikääryleitä!”